Lukuvuonna 2017-2018 vanhan OPS:n mukaan opiskelevat 3. ja 4. vuoden opiskelijat.
Opiskelusuunnitelma (ohje kurssivalinnoista eri vuosille)
Lukion oppimäärän suoritus (vanha OPS)
“Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhyempiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. – – – ” (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom)
Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja soveltavia kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtioneuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).
Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu (vanha OPS)
“Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)
“Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom)
Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta.
Koulut tiedottavat arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta opetussuunnitelmissaan ja lukuvuosittaisissa opinto-oppaissaan
Opiskeluaika ja työmäärä (vanha OPS)
Luokattomuus
Lukio toimii luokattomana lukiona, jossa opetus on jaksotettua ja kurssimuotoista. Luokattomassa lukiossa opiskelija tekee ainevalintojensa mukaisen opintosuunnitelman sekä rakentaa sen mukaisesti vuotuisen kurssi- ja lukujärjestyksensä. Kurssimuotoisen luokattoman opiskelun luonteen mukaisesti jokainen jakso päättyy koeviikkoon.
Opiskeluajan pituus
Opiskelijan tulee suorittaa lukion koko oppimäärä ja osallistua ylioppilastutkintoon vähintään kahdessa ja enintään neljässä vuodessa. Rehtori voi kuitenkin erityisestä syystä myöntää poikkeuksen opiskeluajan enimmäiskestosta, ei kuitenkaan yli viiden vuoden. Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään yhdeksi lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä.
Opiskelijan työmäärä
Opiskelijan kokonaistyömäärä on vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47-51 ja vähintään 10 syventäviä. Enimmäiskurssimäärää ei aseteta. Kurssin laajuus on keskimäärin 38 tuntia. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmansa siten, että hän osallistuu lukuvuoden aikana vähintään 15 pakolliselle tai syventävälle kurssille. Opiskelijan työmäärän jaksossa tulee olla vähintään kolme pakollista tai syventävää kurssia. Saman tai eri oppiaineen kahden kurssin samanaikainen opiskelu sallitaan opintojaan nopeuttavalle opiskelijalle. Asiasta on neuvoteltava aineenopettajien kanssa ja luvan myöntää rehtori.
Aineiden ja oppimäärien valinnat (vanha OPS)
Tuntijako
Aineiden ja oppimäärien valintamahdollisuudet ilmenevät koululle vahvistetusta tuntijaosta.
Opiskelijan opinto-ohjelma ja oppimäärä
Opiskelijan oppimäärä jossakin oppiaineessa on hänen opinto-ohjelmallaan määrittämänsä oppiaineen kurssien määrä. Opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa ja siten oppiaine- ja kurssivalintojaan. Lukion koko oppimäärä muodostuu opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimääristä.
Suoritettujen valintojen muuttaminen
Opiskelijan on hoidettava valintojensa muutokset hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Muutoksista on aina sovittava opinto-ohjaajan kanssa.
Kurssien ja oppimäärien suorittaminen (vanha OPS)
Kurssin suorittaminen
Kurssi suoritetaan normaalisti osallistumalla oppitunneille ja kurssin kokeeseen sekä tekemällä kurssin aikana annetut tehtävät. Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan osallistumatta opetukseen. Luvan tällaiseen itsenäiseen opiskeluun myöntää rehtori ja oppiaineen opettaja. Tenttimällä suoritettavaan kurssiin kuuluva koe on koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Jos opiskelija aikoo suorittaa yhden oppiaineen useita kursseja osallistumatta opetukseen, hänen on neuvoteltava asiasta aineen opettajan ja ryhmänohjaajan kanssa sekä tehtävä siitä merkintä opintosuunnitelmaan. Hyväksytyn kurssin arvosanaa saa parantaa yleensä vain osallistumalla kurssille uudelleen. Loppuarvosanaa määriteltäessä otetaan huomioon parempi kurssisuoritus.
Hylätyn kurssin suorittaminen
Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille tai osallistumalla kerran uusintakuulusteluun. Uusintakuulusteluja järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Uusintaoikeus on yleensä käytettävä heti seuraavassa uusintakerrassa kulloinkin annettujen ohjeiden mukaan. Ilmoittautuminen toimitetaan kansliaan osoitettuna sille opettajalle, jolta hän on saanut hylätyn arvosanan. Erityisestä syystä voidaan opiskelijalle myöntää oikeus osallistua toisen kerran uusintakuulusteluun. Asiasta päättää oppiaineen opettaja yhdessä rehtorin kanssa. Mikäli uusintakuulusteluun ilmoittautunut opiskelija jää pois kuulustelusta ilman hyväksyttävää syytä, tulkitaan tämä suoritusyritykseksi. Opiskelijan on oltava uusintakuulustelupäivänä koulussa.
Poikkeusluvat
Muunlaisiin järjestelyihin on aina anottava lupa rehtorilta.
Koejärjestelyt
Jakson viimeinen viikko on koeviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Opiskelijalla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei hänellä ole runsaiden tai selvittämättömien poissaolojen aiheuttamaa estettä (ks. kohta “Poissaolot”). Kokeet järjestetään erillisen koejärjestyksen mukaisesti, ja opiskelijan on osallistuttava pääsääntöisesti oman ryhmänsä loppukokeeseen. Pakottavista syistä opiskelijalla on lupa osallistua toisen ryhmän vastaavaan loppukokeeseen sopimalla asiasta opettajan kanssa. Kahta koetta samanaikaisesti suorittavat ilmoittautuvat kirjallisesti molemmille opettajille viimeistään viikkoa ennen koepäivää. Kahta oppiainetta suorittavien kokeet järjestetään koejärjestyksessä erikseen merkityssä luokassa, jossa on pidennetty koeaika.
Kurssin keskeyttäminen
Mikäli opiskelija keskeyttää meneillään olevan kurssin, hänen on toimitettava siitä kirjallinen huoltajan hyväksymä perusteltu ilmoitus kurssin opettajalle ja ryhmänohjaajalle. Tällöin hänen poissaoloihinsa ei lueta ko. kurssin poissaoloja. Keskeytetyn kurssin opiskelija voi suorittaa silloin, kun se seuraavan kerran esiintyy kurssitarjottimessa.
Suorituksen merkitseminen
Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintokirjaa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.
Opiskelijan oppimisen arviointi (Vanha OPS)
“Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)
Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan antaminen on yksi arvioinnin muoto.
Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.
Kurssisuorituksen arviointi (Vanha OPS)
Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom)
“Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)
Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitelmassa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja niiden suoritusperiaatteista.
Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.
Itsenäinen opiskelu (Vanha OPS)
Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Tärkeätä on, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Koulun opetussuunnitelmassa voidaan määritellä ne kurssit, joita ei voi itsenäisesti suorittaa.
Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa.
Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeätä on, että opiskelija ymmärtää oman vastuunsa merkityksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta.
Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opettajan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä.
Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti myös etä- ja verkko-opiskeluna.
Aikuislukioissa suoritetut opinnot (Vanha OPS)
Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen aikuisten lukio-opetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetut kurssit sellaisenaan, milloin niiden sisältö on sama kuin nuorille tarkoitetussa lukion opetussuunnitelmassa. Muulloin menetellään LL 23§:n mukaisesti.
“Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetussuunnitelmassa.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)
Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.
“Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. ” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom)
Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintätavasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa.
Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.
Arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät.
Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.:
– läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen
– kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen
– kurssikoe.
Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolojen ja tehtävien laiminlyönnin vuoksi), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt.
”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25 §). Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän määräämä viranhaltija tai toimielin. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen.” (Koulutuksen lainsäädäntö käytännössä, s. 221) Koulun tulee määritellä opetussuunnitelmassaan menettelytavoistaan poissaolojen ja myöhästymisten suhteen.
Kurssisuoritusten arvioinnin merkitsemisen tulee olla yhtenäistä Tampereen kaupungin lukioissa.
Numeroarviointi:
– keskeytetty kurssi = K
Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan.
– täydennettävä kurssi = T
Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta.
Sanallinen arviointi:
– keskeytetty kurssi = K
Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen.
– hylätty kurssi = H
– suoritettu kurssi = S
– täydennettävä kurssi = T
Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta.
Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi.
Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ne arvioidaan numeroin.
Soveltavat kurssit ovat luonteeltaan eheyttäviä, tai ne liittyvät väljemmin oppiaineeseen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa
Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin.
Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kurssien arviointi ja hyväksilukeminen lukion oppimäärään
Lukion erityisopetuksen kurssit (LUE) ovat opiskelutekniikan soveltavia kursseja. Hyväksytysti suoritetut erityisopetuksen kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssikertymään.
Lukion erityisopetuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.
Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen
“Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)
“Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)
Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.
Opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä jokaisen opiskellun jakson jälkeen jaksotodistuksessa. Alaikäiseltä opiskelijalta voidaan edellyttää jaksotodistukseen huoltajan allekirjoitusta.
Opinnoissa eteneminen
“Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdollistavat opinnoissa etenemisen.” (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)
Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjan kohdassa 6.3 määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.
Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi.
Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii. Yksi hylätty arvosana ei kuitenkaan aiheuta etenemisestettä.
Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua. Jokainen lukio päättää opetussuunnitelmassaan, miten etenemisestettä valvotaan ja miten opiskelijaa ohjataan etenemisesteen poistamiseksi.
Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa suorittamalla kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Tällöin kurssiarvosanaksi tulee parempi arvosana.
Opiskelijalle varataan mahdollisuus uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa, joiden järjestämisestä päätetään koulujen opetussuunnitelmassa ja vuotuisessa opetussuunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koulun ilmoittamalla tavalla. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi.
Opintojen hyväksilukeminen
“Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)
“Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)
Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:
asteikko 1-2 |
lukioasteikko |
asteikko 1-3 |
| 1 (tyydyttävä) | 5 (välttävä) | 1 |
| 2 (tyydyttävä) | 6 (kohtalainen) | 1 |
| 3 (hyvä) | 7 (tyydyttävä) | 2 |
| 4 (hyvä) | 8 (hyvä) | 2 |
| 5 (kiitettävä) | 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) | 3 |
Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.
Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.
Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.
Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille ‑oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä ‑kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.
Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä arvosanan määrittämiseksi. Hyväksiluettavien suoritusten arvioinnin tulee perustua vaihto-oppilasvuoden oppilaitoksen antamaan arviointiin.
Ohjeet siirtymisestä A-oppimäärästä (pitkä) B-oppimäärään (lyhyt) ovat oppiaineiden opetussuunnitelmien yhteydessä, Siellä on myös selvitetty suoritettujen kurssien hyväksilukeminen ja vastaavuudet.
Oppiaineen oppimäärän arviointi
“Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimääriin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:
Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja: |
Hylättyjä kurssiarvosanoja
|
| 1-2 kurssia | 0 |
| 3-5 kurssia | 1 |
| 6-8 kurssia | 2 |
| 9 kurssia tai enemmän | 3 |
Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.
“Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa.
Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi:
– koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä
– opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet
Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.
Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.
Tampereen kaupungin lukioissa oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Opiskelijan arvioinnista päättävät voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.