Opetussuunnitelma ennen vuotta 2016 aloittaneille

Lukuvuonna 2017-2018 vanhan OPS:n mukaan opiskelevat 3. ja 4. vuoden opiskelijat.

Opiskelusuunnitelma (ohje kurssivalinnoista eri vuosille)

Kurssien sisältökuvaukset

Lukion oppimäärän suoritus (vanha OPS)

”Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Opiskelijalle vapaaehtoiset opinnot voivat olla kestoltaan edellä mainittua lyhy­empiä tai pitempiä. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. – – – ” (Lukioasetus 810/1998, 1 § 1 mom)

Opiskelijan henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaan kuuluvia pakollisia, syventäviä ja sovelta­via kursseja tulee olla opiskeltu vähintään siinä laajuudessa kuin ne on määritelty valtio­neuvoston 14.11.2002 antamassa tuntijakopäätöksessä. (Valtioneuvoston asetus 955/2002).

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurs­sia täyttyy. Oppilaitoskohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista voidaan lukea mu­kaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu (vanha OPS)

”Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 1 mom)

”Jos 1 momentissa tarkoitettu uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uu­den arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi taikka määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava.” (Lukioasetus 810/1998, 13 § 2 mom)

Lukiokoulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa opiskelijoille arvioinnin uusimis- ja oi­kaisumahdollisuudesta.

Koulut tiedottavat arvioinnin uusimisesta ja oikaisusta opetussuunnitelmissaan ja luku­vuosittaisissa opinto-oppaissaan

Opiskeluaika ja työmäärä (vanha OPS)

Luokattomuus

Lukio toimii luokattomana lukiona, jossa opetus on jaksotettua ja kurssimuotoista. Luokattomassa lukiossa opiskelija tekee ainevalintojensa mukaisen opintosuunni­telman sekä rakentaa sen mukaisesti vuotuisen kurssi- ja lukujärjestyksensä. Kurs­simuotoisen luokattoman opiskelun luonteen mukaisesti jokainen jakso päättyy koeviikkoon.

Opiskeluajan pituus

Opiskelijan tulee suorittaa lukion koko oppimäärä ja osallistua ylioppilastut­kintoon vähintään kahdessa ja enin­tään neljässä vuodessa. Reh­tori voi kui­ten­kin eri­tyises­tä syystä myöntää poik­keuksen opis­ke­lu­ajan enim­mäis­kes­tosta, ei kui­ten­kaan yli vii­den vuoden. Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enin­tään yh­deksi luku­vuo­deksi lu­ki­opaikkaa menettämättä.

Opiskelijan työmäärä

Opiskelijan kokonaistyömäärä on vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47-51 ja vähintään 10 syventäviä. Enimmäiskurssimäärää ei aseteta. Kurssin laajuus on keskimäärin 38 tuntia. Opiskelijan on valittava opinto-ohjelmansa siten, että hän osal­listuu lukuvuo­den aikana vähintään 15 pakollisel­le tai syventä­välle kurssille. Opiskelijan työmäärän jaksossa tulee olla vähintään kolme pakollis­ta tai syven­tävää kurssia. Saman tai eri oppiaineen kahden kurssin samanaikainen opiskelu salli­taan opin­to­jaan no­peut­ta­val­le opiskelijalle. Asiasta on neuvoteltava ainee­nopet­ta­jien kanssa ja luvan myön­tää rehtori.

Aineiden ja oppimäärien valinnat (vanha OPS)

Tuntijako

Aineiden ja oppimäärien valintamahdollisuudet ilmenevät kou­lulle vah­vistetus­ta tuntija­osta.

Opiskelijan opinto-ohjelma ja oppimäärä

Opiskelijan oppimäärä jossakin oppiaineessa on hänen opinto-ohjelmallaan määrit­tämänsä oppiaineen kurssien määrä. Opiskelija voi muuttaa opinto-ohjelmaansa ja siten oppiaine- ja kurssivalintojaan. Lukion koko oppimäärä muodostuu opiskelijan opin­to-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden oppimääristä.

Suoritettujen valintojen muuttaminen

Opiskelijan on hoidettava valintojensa muutokset hyvissä ajoin ennen koeviikon alkua. Muu­toksista on aina sovittava opinto-ohjaa­jan kanssa.

Kurssien ja oppimäärien suorittaminen (vanha OPS)

Kurssin suorittaminen

Kurssi suoritetaan normaalisti osallistumalla oppitunneille ja kurssin kokeeseen sekä tekemällä kurssin aikana annetut tehtävät. Opiskelija voi suorittaa kurssin tai sen osan osallistumatta opetukseen. Luvan tällaiseen itsenäiseen opiskeluun myöntää rehtori ja oppiaineen opettaja. Tenttimällä suoritettavaan kurssiin kuuluva koe on koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Jos opiskelija aikoo suorittaa yhden oppiaineen useita kursseja osallistumatta opetukseen, hänen on neuvoteltava asiasta aineen opettajan ja ryhmänohjaajan kanssa sekä tehtävä siitä merkintä opintosuun­nitelmaan. Hyväksytyn kurssin arvosanaa saa parantaa yleensä vain osallistumalla kurssille uudelleen. Loppuarvosanaa määriteltäessä otetaan huomioon parempi kurssisuoritus.

Hylätyn kurssin suorittaminen

Hylätyn kurssin saa suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille tai osallistu­malla kerran uusintakuulusteluun. Uusintakuulusteluja järjestetään jokaisen jakson jälkeen. Uusintaoikeus on yleensä käytettävä heti seuraavassa uusintakerrassa kulloinkin annettujen ohjeiden mukaan. Ilmoittautuminen toimitetaan kans­li­aan osoi­tet­tu­na sille opet­tajal­le, jolta hän on saa­nut hylä­tyn arvosa­nan. Eri­tyisestä syystä voi­daan opis­ke­lijal­le myöntää oi­keus osal­lis­tua toi­sen ker­ran uusin­ta­kuulus­te­luun. Asiasta päät­tää oppiai­neen opet­taja yhdes­sä rehto­rin kanssa. Mikä­li uusin­ta­kuuluste­luun ilmoit­tautu­nut opiskelija jää pois kuu­luste­lusta ilman hyväksyt­tävää syytä, tulkitaan tämä suori­tusyri­tyk­seksi. Opiskelijan on oltava uusintakuulustelupäivänä koulussa.

Poikkeusluvat

Muunlaisiin järjestelyihin on aina anottava lupa rehtorilta.

Koejärjestelyt

Jakson viimeinen viikko on koeviikko, jolloin pidetään kurssien loppukokeet. Opis­kelijalla on oikeus osallistua loppukokeeseen, ellei hänellä ole runsaiden tai selvittämättömien poissaolo­jen aiheutta­maa estettä (ks. kohta ”Poissaolot”). Kokeet jär­jestetään erillisen koe­jär­jestyksen mu­kaisesti, ja opiskeli­jan on osallistuttava pääsään­töisesti oman ryh­mänsä loppu­kokeeseen. Pakottavista syistä opis­kelijalla on lupa osal­listua toisen ryhmän vastaavaan loppuko­keeseen sopimalla asiasta opettajan kanssa. Kahta koetta samanaikaisesti suorittavat ilmoittautuvat kirjallisesti molemmille opettajille viimeistään viikkoa ennen koepäivää. Kahta oppiainetta suorittavien kokeet järjestetään koejärjestyksessä erikseen merkityssä luokassa, jossa on pidennetty koeaika.

Kurssin keskeyttäminen

Mikäli opiskelija keskeyttää meneillään olevan kurssin, hänen on toimitettava siitä kirjallinen huoltajan hyväksymä perusteltu ilmoitus kurssin opettajalle ja ryhmänohjaajalle. Tällöin hänen poissaoloihinsa ei lueta ko. kurssin poissaoloja. Keskeytetyn kurssin opiskelija voi suorittaa silloin, kun se seuraavan kerran esiintyy kurssitarjottimessa.

Suorituksen merkitseminen

Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista opintokirjaa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat.

Opiskelijan oppimisen arviointi (Vanha OPS)

”Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti.” (Lukiolaki 629/1998, 17 § 1 mom)

Opiskelijan oppimisen arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Li­säksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelä­män ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan oppimisen arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Arvosanan an­taminen on yksi arvioinnin muoto.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettami­seen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Kurssisuorituksen arviointi (Vanha OPS)

Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun ete­nemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua paitsi mahdollisiin kirjalli­siin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja tai­tojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hy­väksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arvioinnin menetelmistä ja käytänteistä päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

“Osa opinnoista voidaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 1 mom)

”Opiskelijalle voidaan hakemuksesta myöntää lupa suorittaa opintoja opetukseen osallis­tumatta.” (Lukioasetus 810/1998, 4 § 2 mom)

Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Opetussuunnitel­massa tulee päättää tarkemmin itsenäisesti opiskeltaviksi edellytettävistä opinnoista ja nii­den suoritusperiaatteista.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti.

Itsenäinen opiskelu (Vanha OPS)

Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti. Tärkeätä on, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Koulun opetussuunnitelmassa voidaan määritellä ne kurssit, joita ei voi itse­näisesti suorittaa.

Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen anomus kurssin opettajalle ennen kurssin suorittamista. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asi­anomaisen aineen opettajan kanssa.

Opiskelija laatii opettajan antamien ohjeiden pohjalta itsenäisesti suoritettavan kurssin opiskelusuunnitelman, jonka opettaja hyväksyy. Suunnitelmassa määritellään kurssin suo­rittamisen menettelytavat ja aikataulu. Tärkeätä on, että opiskelija ymmärtää oman vas­tuunsa merkityksen kurssin itsenäisestä suorittamisesta.

Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opetta­jan tulee selvittää opiskelijalle arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhtey­dessä.

Kurssi voidaan suorittaa itsenäisesti myös etä- ja verkko-opiskeluna.

Aikuislukioissa suoritetut opinnot (Vanha OPS)

Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen aikuisten lukio-opetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetut kurssit sellaisenaan, milloin niiden sisältö on sama kuin nuorille tarkoi­tetussa lukion opetussuunnitelmassa. Muulloin menetellään LL 23§:n mukaisesti.

”Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. Tietojen antamisesta määrätään tarkemmin opetus­suunnitelmassa.” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 1 mom)

Jotta oppilaitos voisi varmistaa, että huoltajat saavat asetuksen mukaisen tiedon opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä, koulu voi edellyttää huoltajan allekirjoitusta tiedotteisiin sellaisilta opiskelijoilta, jotka eivät vielä ole täysi-ikäisiä.

”Edellä 1 momentissa tarkoitettu arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunni­telmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. ” (Lukioasetus 810/1998, 6 § 2 mom)

Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti an­nettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Kesken olevan kurssisuorituksen merkintäta­vasta voidaan päättää opetussuunnitelmassa.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäi­riö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

Arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin pohjana on oltava riittävästi opiskelijan antamia erilaisia näyttöjä oppimisestaan ja osaamisestaan. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvi­oinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edelly­tykset täyttyvät.

Arvioinnin edellytyksiä ovat mm.:

– läsnäolo oppitunnilla ja osallistuminen opetukseen
– kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen
– kurssikoe.

Kurssin alussa opiskelijoille tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttämiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolojen ja tehtävien laiminlyönnin vuoksi), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät saa olla siis pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt.

”Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta (LL 25 §). Opiskelija voi olla poissa opetuksesta vain jos hän on saanut siihen luvan. Lupa voidaan myöntää hyväksyttävästä syystä ja luvasta päättää opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän määräämä viranhaltija tai toimielin. Lupa voidaan myöntää sairauden tai muun ennalta arvaamattoman syyn takia myös jälkikäteen.” (Koulutuksen lainsäädäntö käytän­nössä, s. 221) Koulun tulee määritellä opetussuunnitelmassaan menettelytavoistaan pois­saolojen ja myöhästymisten suhteen.

Kurssisuoritusten arvioinnin merkitsemisen tulee olla yhtenäistä Tampereen kaupungin lukioissa.

Numeroarviointi:

– keskeytetty kurssi = K
Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen saadakseen kurssiarvosanan.
– täydennettävä kurssi = T
Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta.

Sanallinen arviointi:

– keskeytetty kurssi = K
Keskeytettyä kurssia ei voi täydentää, vaan se on opiskeltava uudelleen.
– hylätty kurssi = H
– suoritettu kurssi = S
– täydennettävä kurssi = T
Vaadittavat täydennykset on suoritettava viimeistään seuraavan jakson aikana, ellei koulu omassa opetussuunnitelmassaan päätä tätä lyhyemmästä ajasta.

Kurssikertymään ei lasketa keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttä­västi.

Koulukohtaiset syventävät kurssit liittyvät tavoitteiltaan ja sisällöiltään valtakunnallisiin pa­kollisiin ja syventäviin kursseihin, ja ne arvioidaan numeroin.

Soveltavat kurssit ovat luonteeltaan eheyttäviä, tai ne liittyvät väljemmin oppiaineeseen. Soveltavat kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa

Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Erityisopettaja osallistuu tarvittaessa opiskelijan arviointiin.

Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kurssien arviointi ja hyväksilukeminen lukion oppimäärään

Lukion erityisopetuksen kurssit (LUE) ovat opiskelutekniikan soveltavia kursseja. Hyväk­sytysti suoritetut erityisopetuksen kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssi­kertymään.

Lukion erityisopetuksen kurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä.

Arvioinnin suorittajat ja arviointiperusteista tiedottaminen

”Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 1 mom)

”Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen.” (Lukioasetus 810/1998, 9 § 2 mom)

Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Opiskelija ja tämän huoltaja saavat tietoa opintojen edistymisestä jokaisen opiskellun jak­son jälkeen jaksotodistuksessa. Alaikäiseltä opiskelijalta voidaan edellyttää jaksotodistuk­seen huoltajan allekirjoitusta.

Opinnoissa eteneminen

”Opetussuunnitelmassa määrätään oppiaineittain tai aineryhmittäin kursseista, joiden suo­rittaminen hyväksytysti on edellytyksenä asianomaisen aineen tai aineryhmän opinnoissa etenemiseen. Opiskelijalle, joka ei ole suorittanut edellä mainittuja opintoja hyväksytysti tulee varata mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa sellaiset tiedot ja taidot, jotka mahdol­listavat opinnoissa etenemisen.” (Lukioasetus 810/1998, 7 § 1 mom)

Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdolli­sen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa tämän asiakirjan kohdassa 6.3 määrättyä oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta.

Opetussuunnitelmassa määrätään, millä tavoin opiskelijalle annetaan mahdollisuus yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee tällöin kyseisistä suorituksista parempi.

Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa enemmän hylättyjä arvosanoja kuin oppiaineen hyväksytty suo­ritus sallii. Yksi hylätty arvosana ei kuitenkaan aiheuta etenemisestettä.

Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua. Jokai­nen lukio päättää opetussuunnitelmassaan, miten etenemisestettä valvotaan ja miten opiskelijaa ohjataan etenemisesteen poistamiseksi.

Opiskelija voi yrittää korottaa hyväksyttyä arvosanaa suorittamalla kurssin uudestaan opetukseen osallistumalla. Tällöin kurssiarvosanaksi tulee parempi arvosana.

Opiskelijalle varataan mahdollisuus uusia hylätty kurssisuoritus uusintakuulusteluissa, joi­den järjestämisestä päätetään koulujen opetussuunnitelmassa ja vuotuisessa opetus­suunnitelmaan perustuvassa suunnitelmassa. Hylättyä kurssisuoritusta voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan kirjallisesti koulun ilmoittamalla tavalla. Poisjääminen uusintakuulustelusta lasketaan yrityskerraksi.

Opintojen hyväksilukeminen

”Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 1 mom)

”Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksilukemisesta tulee sitä erikseen pyydettä­essä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista.” (Lukiolaki 629/1998, 23 § 2 mom)

Sen lisäksi, mitä lukiolaissa (L 629/98,23§) on säädetty, tulee opintojen hyväksilukemisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Luettaessa opiskelijalle hy­väksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arvioin­tiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvo­sana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1-2	lukioasteikko	asteikko 1-3
1 (tyydyttävä)	5 (välttävä)	1
2 (tyydyttävä)	6 (kohtalainen)	1
3 (hyvä)	7 (tyydyttävä)	2
4 (hyvä)	8 (hyvä)	2
5 (kiitettävä)	9 (kiitettävä), 10 (erinomainen)	3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventä­viksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitel­man perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien ar­vosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukai­set opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuun­nitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edel­lyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille ‑oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan suomi/ruotsi toisena kielenä ‑kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kie­lenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suo­men/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia.

Vaihto-opiskelijoilla on oikeus lukea hyväkseen vaihto-opiskelijavuotena suorittamiaan opintoja. Suoritusten määrä ja vastaavuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kohdalla voidaan edellyttää lisänäyttöjä arvosanan määrittämiseksi. Hyväksiluettavien suoritusten arvioinnin tulee perustua vaihto-oppilas­vuoden oppilaitoksen antamaan arviointiin.

Ohjeet siirtymisestä A-oppimäärästä (pitkä) B-oppimäärään (lyhyt) ovat oppiaineiden opetussuunnitelmien yhteydessä, Siellä on myös selvitetty suoritettujen kurssien hyväksi­lukeminen ja vastaavuudet.

Oppiaineen oppimäärän arviointi

”Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, syventäviin ja soveltaviin kursseihin.” (Valtioneuvoston asetus 955/2002)

Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liitty­vistä soveltavista kursseista. Soveltavien kurssien kuulumisesta eri oppiaineiden oppimää­riin päätetään opetussuunnitelmassa. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla eri­laajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin.

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja ope­tussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurs­siarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti:

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja:	Hylättyjä kurssiarvosanoja saa olla enintään:
1-2 kurssia	0
3-5 kurssia	1
6-8 kurssia	2
9 kurssia tai enemmän	3

Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetus­suunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä so­veltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa.

”Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen.” (Lukioasetus 810/1998, 8 § 3 mom)

Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hal­lintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee ar­vosanaa korottaa.

Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventä­vien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi:

– koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja sovelta­vien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä

– opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja tai­dot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää ar­vosanaa paremmat.

Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet

Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sel­laisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia.

Opetussuunnitelmassa määritellyt muut lukion tehtävään soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään.

Tampereen kaupungin lukioissa oppiaineen arvosana määräytyy pakollisten ja valtakun­nallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Opiskelijan arvioinnista päättä­vät voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiai­neen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.